VHF
VHF – Very High Frequency - sunngiffimmi aammalu inuussutissarsiutitut angallatinut kiisalu umiatsiaaqqanut amerlaqisunut ikkussuunneqartarpoq.
Angallatini annerusuni VHF-it assigiinngitsut arlallit ikkussuunneqarsimasarput, tamakku angallatip iluani attaveqatigiinnernut aammalu angallatip sillimaniarnermi atortuata ilaatut atorneqartarput.
VHF radiut assigiinngitsut arlallit pigineqarput:
Sunngiffimmi angallammi imaluunniit inuussutissarsiutitut angallammi aalajangersimasumik ikkussuussaaguni angusinnaasaa nalinginnaasoq 10-20 sømiliuvoq.
Umiatsiaaqqani tigummiartakkap angusinnaasaa annikinneruvoq – nalinginnaasumik 5-10 sømiliulluni.
Umiarsuarni annerusuni portusuumi antennelerfiusinnaasuni angusinnaasaa 20-30 sømiliuvoq.
Kangerlunni, kangerliumanerni, qaqqat sinertillugit aammalu sikup sinaa sinertillugu piffiit ilaanni VHF-imik atuisinnaanerup ajorsinnaanera imaluunniit kipisaqattaarsinnaanera ilimagineqartariaqarpoq.
VHF umiatsiannut ikkunneqarsimappat Aasiaat Radiuanik aammalu angallatinik qanittuniittunik attaveqarsinnaassuutit. Tassuuna VHF radio mobiltelefonimut naleqqiullugu pitsaaneroqaaq.
Aasiaat Radiuat sinerissami arlalissuarnik qatsissuni VHF stationeqarfeqarpoq. Inissisimanerusarput sakkortusaaveqarfiutigisuni, taamaalilluni atortut pioreersut atorluarneqartarput.
Inissisimaffii peqqutaallutik VHF-ikkut anguneqarsinnaasunut naleqqiullugu Aasiaat Radiuata angusinnaasai annertuneroqaat. Amerlasuut malugisassajunnarsivaat kangerloqarfiit ilarujussuini attaveqartitsisinnaasarnerput, soorlu assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunua imaluunniit Nuup Kangerluani.
VHF-eqarfiit tamarmik immikkut sullissinermut atasumik ulloq unnuarlu naalaarneqartartumik kanaleqarput.
Sooq VHF-i?
Piffinnut mobiltelefonimik anguneqarsinnaasunut angalaaraluaraanniluunniit angallammi VHF-eqarneq pitsaanerujuaannarpoq.
VHF-eqarnermi anguneqarsinnaasut oqarasuaammit angallattakkamit annertunerujussuupput. Angallammi VHF-radioqaraanni makkua periarfissaassapput:
Annaassiniarnermi oqartussaasunut attaveqarneq
Angallatit qanittumiittut attavigineqarsinnaanerat
Silassamik aarlerisaarutit pissarsiarisinnaanerat
Silap qanoq innissaanik paasisaqarsinnaaneq
Sikunik nalunaarutisisinnaaneq
Imarsiortunut mianersoqqussutisisinnaaneq
Umiarsuarnik nakkutilliivimmik atuisinnaaneq
Angerlarsimaffimmut sianersinnaaneq
Pisariaqassappat nakorsamit ikiorneqarsinnaaneq
Ajornartorsiuleraanni angallammilu VHF-eqarluni, misilittarneqareersimasunik periuseqartoqartarpoq, taanna aqqutigalugu attaviginnittoqarsinnaavoq, annaassiniarnermummi oqartussaasut angallatillu allat qanittumiittut aammalu radioqarfiit qanoq iliornissamik aalajangersimaqqissaartunik periaasissaqarput.
VHF-imik iluaquteqarneq ajornartorsiutaannarnut tunngasuunngilaq. Angallatit allat qanittumiittut oqaloqatiginissaannut pisariitsumillu attaviginissaannut VHF atussallugu oqarasuaammit angallattakkamit orniginartinneqarnerusarpoq.
VHF-kanalit
Nunatsinni VHF-ikkut sullissinernut kanalit
VHF DSC radiumut atortut
DSC – Digital Selective Calling – VHF radiuni nutaani atorneqaleraluttuinnarpoq.
VHF DSC radiumut GPS ikkunneqarsimappat ajornartorsiulernermi kalerrisaarineq toortagaq ataasiinnaq toorlugu nassiunneqarsinnaavoq.
VHF kanal 16-ikkut naalaartussaatitaanerup taamaatinneqarnissaanik pilersaarutit IMO-p (International Maritime Organizationip) kinguartippai. Taamaattumik Aasiaat Radiumut VHF DSC atulersinneqartussaajunnaarpoq aammalu angallatinut minnerusunut VHF DSC-nik atortoqartussaatitaaneq piumasaqaatigineqassanani.
Taamaammat Nunatta imartaani ajornartorsiulernermi VHF DSC-kkut kalerrisaarisoqalissagaluaruni angallatinit allanit VHF DSC-linnit – maannakkuugallartoq – taamaallaat tamanna tusarneqarsinnaassaaq.
VHF DSC radiut tunngaviusumik assigiinngitsut marluk pigineqarput:
Atortut klasse A-t VHF DSC-kkut ajornartorsiortoqalersillugu, nukinginnartumik pisoqartillugu aammalu sillimaniarnermut atasumik attaveqarsinnaanernik kiisalu nunamut nunamiillu angallatinullu allanut attaveqarsinnaanernik nalinginnaasunik periarfissiipput.
VHF DSC klasse A akisuneruvoq, taanna marlunnik tigooraaveqarami, aappaa tassaalluni kanal 70-imi inissisimajuartoq.Atortut klasse D-t VHF DSC-kkut ajornartorsiortoqalersillugu, nukinginnartumik pisoqartillugu aammalu sillimaniarnermut atasumik attaveqarsinnaanernik kiisalu nunamut nunamiillu angallatinullu allanut attaveqarsinnaanernik nalinginnaasunik periarfissiipput.
VHF DSC klasse D akikinneruvoq, taanna tigooraaveqariinnginnami kanal 70-imut immikkut atugassamik.
Tamakku saniatigut VHF DSC-nik akikitsunik peqarpoq:
Atortut klasse F-it VHF DSC-kkut ajornartorsiortoqalersillugu nukinginnartumik pisoqartillugu aammalu sillimaniarnermut atasumik attaveqarsinnaanernik periarfissiipput.
Taanna ajornartorsiortoqalersillugu nukinginnartumik pisoqartillugu aammalu sillimaniarnermut atasumik "tusarnaarnernik", nunamiit imaluunniit angallatiniit allaniit attaveqarnernik DSC kanal 70-ikkut nassiunneqartunik periarfissiinngilaq.
Nunatsinni angallatinut DSC-nik atortoqarnissamik piumasaqaatit pillugit annertunerusumik paasissutissat uaniipput Søfartsstyrelsen.
Teknikkimut tunngasut
Aasiaat radiuata VHF-imik maligaasanillu akunnattunit attavillit nassitsissutit pilersugarai. Nassitsissutit sineriak tamakkerlugu Nunap Isuaniit avannamut Kiatassuaq tikillugu inississorneqarsimapput Tunumilu aamma Tasiilap eqqaaniittoqarluni.
VHF-eqarneq marloqiusaasumik atuuffeqarpoq aammali tigooqqaasinnaallunilu nassitsisinnaasuulluni, ataaseq kanal 16-imoortuuvoq ataaserlu sulinermut atatillugu attaviulluni. VHF-it tamarmik immikkut antenneqarput 40 W-iullutillu. VHF-it Jotronimeersuupput.
Nassitsissutit nassiussisinnaapput 2182-mi, 2187,5-mi aamma suliffimmoortumut. Antenne miiterinik 30-nik portussuseqarpoq 1 kW PEP-iulluni.
Nassitsissutit Rhode & Schwartzimeersuupput.
Tigooqqaaveqarneq Rhode- & Schwarzimeersunit tunngaveqarput, nalunaarasuartaateqarnermi immikkut 2182kHz-imi tigooraasinnaalluni, MF DSC 2187,5kHz-imi kiisalu suliffimmut atasumik attaviit tigooraasinnaasut tunniunneqarsimasut atorlugit.
Ungasianit aqutsineq IP aqqutigalugu ingerlanneqartarpoq taakkualu Frequentisimeersuullutik.
Nakkutiginninneq
Aasiaat Radioata atortunut nakkutiginninnerit ingerlattarpai, tassunga nipiliutit toortagassallu ikittaartartut atortarpai. Sianertoqarpat toortagaq aalajangersimasoq ikittaalissaaq nipiliutikkullu nipi takkutissaaq sumiiffigisaq nalunaarlugu.
DSC-kkut sianertoqarpat kalerrisaarut aallartissaaq sianernermilu DSC-kkut tulleriiaattunut ilanngulluni. DSC DISTRESS immikkut tulleriiaattuniippoq. Sianertut allat tamarmik pingaarnersiuinermi tullinnguuttutut inissinneqassapput.
Umiarsuarnit DSC-systemiminnik misileraallutik sianertut nammineerisamik sekundit 30-t qaangiunnerisigut akineqartassapput. Taamaaliorneq aatsaat pisassaaq nassitsissut atorneqanngitsoq atorlugu.
Angalallutit aallartinnak
Nunatta imartaani angalallutit aallannginninni silap qanoq innissaa paasiniaqqaartariaqarpat. Tassa najukkap qimatassap, ingerlaarfissap aammalu tikiffissap silaata qanoq innissaa paasiniarlugit.
Ulluni arlalinni angalasussaatilluni aallarnissaq ullunik arlalinnik sioqqullugu silassamik ilimasaarutit tusarnaaqqaartariaqarput:
Radiofoni: Silassamik ilimasaarutit Kalaallit Nunaata Radioata – KNR-ip radiofoniikkut aallakaatittarpai.
Internetikkut: Nunatta imartaani silassaq pillugu nittartagaq www.dmi.dk innersuussutigaarput.
Malugiuk, illoqarfinnut silassamik ilimasaarutit taamaallaat atuummata illoqarfiup eqqaanuinnaq; imartanulli silassamik ilimasaarutit atuummata sinerissami - 'ikkarlummiit avallermiit' - avammut.
Imartanut silamik ilimasaarutit DMI-meersut takukkit:
Makkua aamma eqqaamakkit
Orsussamaat
Motoorimut taartissamaatissat (tændroojori)
Iputit
Sakkut
Atisassamaatit oqortut
Aalisaatit nerisassallu
VHF-radio
FM-/AM-radiumut tigooraasinnaasoq orsersorsimasoq
Oqarasuaat angallattagaq, naak periarfissarititai VHF-radiutulli annertutiginngikkaluartut
Minnerunngitsumillu: Ilaquttatit ilisimatissimassavatit sumunnarnerlutik, sukkoorniarnerlutit kiisalu piffissap qanoq ilinerani apuuffissannut apuussangatinnerlutit.
Sinerissami nakkutilliisut aamma attavigineqarsinnaapput.
Annertunerusumik uani atuarit Services.
Angalasunut nalunaaruteqarfissat
Aasiaat Radio angalasunut nalunaaruteqartuaannartarpoq inniminnikkat suut uninngasuutiginerat pillugu. Nalunaarutit tamakku angalasunut nalunaarutinik taaneqartarput.
Angalasunut nalunaarutit Aasiaat Radiuanit aallakaatinneqartarput nalunaaquttap-akunneri pingasukkaarlugit, piffissani aalajangersimasuni ataani takuneqarsinnaasuni.
Angalasunut nalunaarutit | Angalasunut nalunaarutit |
Angalasunut nalunaarutit qulaani taakkartorneqartut aamma MF-imut atuupput.