Radiukkut oqaluussinerit
Angallatip radiuatigut oqaluussinissamut qanoq inniminniisoqartarpa
Angallatinut radiukkut oqaluussiniarnermi Aasiaat Radioata sullissinermut normuatigut 130-kkut inniminniisoqartarpoq.
Sinerissami radioqarfimmi sullissisut oqaloqatiginninniarnerni inniminniissutissavaatsit kiisalu qanoq akeqarnerinik paasitissallutit.
Oqaluussinermut periutsit imaapput:
Inniminniineq tiguneqaraangat angallat ingerlaannaq attaveqarfiginiarneqartarpoq.
Angallatinut oqaluussiniarnerit sukkanerpaamik ingerlateqqinniarneqartarput apeqqutaalluni angallat Aasiaat Radioanik naalaarnersoq aammalu radiukkut attaveqaatit oqaluunnissaq ajornartoqartinnginneraat.
Angallat akinngippat angalasunut nalunaaruteqarnissanut ilanngunneqartarpoq, taakkualu nalunaaquttap-akunneri pingasukkaarlugit aallakaatinneqartarput sapinngisamik sinerissami radioqarfiup nassitsissutai tamaasa atorlugit.
Angallammut radiukkut oqaluussiniarneq qaqugukkut akineqartarpa
Nunaminngaanniit angallammut oqaluussiniarluni inniminniineq VHF kanalikkut tamatigut pisarpoq sumiiffimmi Aasiaat Radioata angallammik kingullermik attaviginniffigisimasaanut. Oqaluussinissaq tamatuma kingorna angalasunut nalunaaruteqarnissamut ilanngunneqartarpoq.
Angallat VHF-ip angusinnaanngisaaniippat angalasunut nalunaaruteqarnermi tullermi attavigineqassaaq, attaviginnittoqassaarlu sapinngisamik sinerissami radioqarfiup piffissami tassani nassitsissutaasigut atorneqanngitsutigut.
Angallatit angalatillutik sapinngisamik sinerissap radiuata frekvensiinik kanaliinillu naalaartariaqarput. Angalasunut nalunaaruteqarnerni angallatip atini tusaruniuk piaarnerpaamik akissuteqassaaq.
Malugiuk, angallatit sapinngisamik attavigineqarsinnaaqqullugit Aasiaat Radiuata piffissami angalasunut nalunaaruteqarfissap qanillinerata tungaanut oqaluussiniartut utaqqimaartinniartarmagit.
Aasiaat Radioata angalasunut nalunaarutit aallakaatittarpai MF-imi VHF-imilu frekvensit kanalillu atorlugit.