GMDSS
Global Maritime Distress and Safety System tassaavoq atortoq nutaaq nunarsuarmi tamarmi atorneqartoq ajornartorsiulernermi aammalu isumannaallisaanermi atugassatut ulloq 1. februar 1999-iminngaanniit. Atortoq atorneqarpoq angallatini tamani 300 brt.-it sinnerlugit oqimaassusilinni kiisalu ilaasortaatini nunani tamalaani angalasuni.
Atortoq qaammataasakkut aammalu digitalimik attaveqarnermi atorneqartarpoq, taartaallunilu atortunut analoginut angalasunut 2182 kHz-ikkut aamma VHF kanal 16-ikkut atorneqartarsimasumut. Atortoq tunngaviatigut suliaavoq imartani ataani taaneqartuni atorneqartussatut piumasaqaatit malillugit:
A1-imi - VHF DSC-mik atuiffiusumi
A2-mi - MF DSC-mik atuiffiusumi
A3-mi – Inmarsat-imik atuiffiusumi
A4 – imartat qulaani taaneqartut avataaniittut tamarmik - imartani avannarpasissutsip 76º-p missaata avannaani aammalu kujasissutsip 76º-p missaata kujataani.
MF DSC
Mellembølge DSC attaveqarnernut digitalitut atortuliaavoq, aningaasarsiutitut aammalu ajornartorsiulernermi sillimaniarnermilu atortutut.
Kalaallit Nunaata imartaani imartanik A2-nik pilersitsisoqarpoq mellembølge DSC atorlugu nassitsissusersugaasunik. Kalaallit Nunaanni DSC ajornartorsiulernermi sillimaniarnermilu atortutut taamaallaat atorneqartarpoq frekvens 2187,5 kHz-ikkut. Taamaalilluni sinerissap avataani nunatta imartaa mellembølge DSC-kkut nassitsiffigineqarsinnaavoq Nunatta kitaata avannarpasissortaani 76º miss. avannarpasitsigisoq tikillugu aammalu Nunatta Kangiani avannarpasissuseq 68º miss. tikillugu.
VHF DSC
VHF DSC, MF DSC assigalugu atortuuvoq digitaliusoq, ajornartorsiulernermi sillimaniarnermilu atorneqartartoq; aammali aningaasarsiutitut.
Inmarsat
Atortoq Inmarsat GMDSS-imi ajornartorsiulernermi sillimaniarnermilu atortuuvoq nunarsuarmi tamarmi avannarpasissutsip 76º-p miss. aammalu kujasissutsip 76º missaata akornanni atorsinnaasoq.
Angusinnaasap isorartussusaa Inmarsat-ip qaammataasaanit aalajangersimasuni inissisimasunit (geostationære) killilerneqarpoq.
Angalasut attaveqarnissamik pisariaqartitsinerannik naammassinnittussanik angallatinut radioqarfinnullu nunami sakkortusaaveqarpoq arlalinnik.
Atortoq Inmarsat aammattaaq aningaasarsiutitut oqaluussinernut telegramminullu atorneqarsinnaavoq.
Inmarsat-ip GMDSS-imi qanoq atorneqartarnera pillugu allanik paasisaqarumagaanni una toorlugu aallertoqarsinnaavoq.
Iridium
Iridium tassaavoq Global Maritime Distress and Safety System (GMDSS)-imik kiffartuussissut akuerisaasoq. GMDSS nunani tamalaani systemiuvoq imaatigut isumannaassutsimik pitsanngorsaasoq ajornartoornermilu kalerrisaarutinik sukkasuumik nassitsinissamut periarfissiisoq. Saniatigut aamma umiarsuarniit nunamut umiarsuillu imaatigut angalasut akornanni isumannaallisaanermut atatillugu attaveqaqatigiinnernik periarfissiivoq.
2018-imi International Maritime Organization (IMO) GMDSS-imi malittarisassanik allannguinissamut akuersisimavoq ajornartoornermilu kallerisaarinermi isumannaallisaanermullu tunngasunik attaveqarnermi qaammataasat aqqutigalugit attaveqaqatigiissinnaanermut systemi, taassuma ataani Iridium atorneqarsinnaalersimapput. Tamanna isumaqarpoq umiarsuit qaammataasaq aqqutigalugu akuerisanik attaveqaqatigiinnermut systemillit, soorlu Iridium-terminali aqqutigalugu ajornartoornermi kalerrisaarisinnaalersimapput isumannaallisaanermullu tunngatillugu attaveqaqatigiissinnaalerlutik - GMDSS-imi malittarisassat naapertorlugit.
Iridiumip GMDSS-imik kiffartuussissutaa aamma taaneqartartoq Global Maritime Distress and Safety System (GMDSS), nunarsuaq tamakkerlugu attaveqarpoq, IMO-miillu umiarsuarni GMDSS-imi ingerlatsisinnaanermut piumasaqaatit ataanniittuni akuerisaalluni. Iridiumip GMDSS-imik kiffartuussissutaa isumannaallisaanermut tunngasunik attaveqaqatigiinnerit assigiinngitsut kiffartuussissutigisarpai, taassumalu ataani ajornartoornermi kalerrisaarinerit, umiarsuarmiit nunamut aammalu umiarsuarmiit umiarsuarmut nipi atorlugu attaveqaqatigiinneq aamma imaatigut isumannaallisaanermut paasissutissanik nassitsinerit.
NAVTEX
NAVTEX mellembølge 518 kHz-imi atortuuvoq silamik aarlerisaarutinik aallakaatitsinernut, imarsiortunut mianersoqqussutinik aallakaatitsinernut kiisalu ajornartorsiulernermi nalunaarutinik aallakaatitseqqiinernut atorneqartartoq.
NAVTEX tigooraavittut atortuuvoq, nalunaarutit qulaani taaneqartut nassiunneqarniariartut ingerlaannartumik pappiaqqatigut aniatitsisartoq. Atortoq taanna aamma pisiarineqarsinnaavoq bokseerannganngrlugu, qarasaasiamullu ikkullugu.
NAVTEX-ip nalinginnaasumik angusinnaasaa 400-500 sømilit missaanniippoq.
NAVTEX-imut stationeqarfiit ataaniittut Kalaallit Nunaata eqqaani atorsinnaasussaapput:
NAVTEX-IMUT | NAQINNEQ | PIFFISSAT |
Bodø Radio, Svalbard | A | 0000, 0400, 0800, 1200, 1600, 2000 |
Eqaluit Radio | T | 0310, 0710, 1110, 1510, 1910, 2310 |
Kook Island, Nuuk | W | 0340, 0740, 1140, 1540, 1940, 2340 |
Labrador | X | 0350, 0750, 1150, 1550, 1950, 2350 |
Reykjavik Radio, Saudanes | R | 0250, 0650, 1050, 1450, 1850, 2250 |
Reykjavik Radio, Grindavik | X | 0350, 0750, 1150, 1550, 1950, 2350 |
Simiutaq, Qaqortoq | M | 0200, 0600, 1000, 1400, 1800, 2200 |
Upernavik | I | 0120, 0520, 0920, 1320, 1720, 2120 |
Stationeqarfinni M, I, X, R aamma W-mi kalaallisut aallakaatitsinernik suliarinninnernut oqartussaasoq tassaavoq JRCC NUUK.
EPIRB-t
GMDSS-imut tunngatillugu ajunaalernermi radiukkut nassitsissutit assigiinngitsut arlallit atorneqarnissaannut piumasaqaataaneranut angallatip imartami sumi angalanera, angallatip angissusaa, qanoq ittuunera aammalu qanoq inuttaqartiginera apeqqutaavoq.
Imartani A3-ni Inmarsat EPIRB-it atorneqartarput, ingerlaannartumik angallatip ilisarnaataanik sumiinneranillu nalunaaruteqartartunik. Inmarsat EPIRB-it nutaat GPS-inik atortulerlugit sananeqartarput.
Imartani tamani COSPAS/SARSAT EPIRP-inik taaguutillit atorneqarsinnaapput, russit Amerikamiullu suleqatigiinnermikkut sanasimasaat, qaammataasat qalasersuit qulaavaallugit ingerlaartut atorlugit nassitsisinnaasut.
COSPAS/SARSAT EPIRB-it frekvens 406MHz atugaraat.
406MHz EPIRB-it sumiiffiliisarnerat 5 km-it iluanni eqqortigisarpoq.
406MHz EPIRB-it annaassiniarnermik suliaqartunut angallatip ilisarnaataanik aammattaaq nassiussisarput.
Imartani tamani ajunaalernermi radiukkut nassitsissut SART atorneqarsinnaavoq, taassuma atorsinnaanngortinneqarnermini angallatit radarii 3 centimeterit qisuariarfigisinnaavai.