Digitalikkut periarfissarititaasut peqatigiinnermik nukittorsaasut pillugit sulivugut, taamatullu meeqqanit atuartuniit innuttaasunut suliffeqarfinnullu isumannaatsumik digitalimik atuinermik pilersitseqataalluta.
Piujuartitsilluni ineriartortitsinermi anguniakkat
Piujuartitsineq pillugu nunarsuarmi anguniakkat 17-iupput 2030-llu tungaanut piujuartitsilluni aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisimullu ineriartortitsinissamut anguniagaallutik.
Tusass piujuartitsineq tunngavigalugu sulivoq. Tamanna isumaqarpoq aalajangiussat suliallu aallartinneqartut inuiaqatigiinni inooqataaffigisatsinni taamatuttaarlu suliffeqarfitsinni naleqartitsinerulernermik kinguneqassasut.
Nunarsuarmi anguniakkani qulequttat sisamat sulinitsinni tunngavigissallugit aalajangiussimavarput.
Piujuartitsineq pillugu malittarisat ilaasortaaffiilu
Tusassip Naalagaaffiit Peqatigiit attaveqaqatigiiffiannut Global Compactimut ilaasortatut pisussaaffigaa
inuit pisinnaatitaaffiinut, sulisut pisinnaatitaaffiinut, avatangiisimut aamma peqquserluttoqannginnissaanik tunngaviusut qulit malitsissallugit. Taassuma saniatigut Tusass CRS Greenlandimut aammalu Transparency International Greenlandimut Nunatsinni akisussaassuseqaqataanermik suliaqartunut ilaasortaavortaaq.
Digitalikkut ilinniartitaanerup qaffassarnera
Digitalikkut ilinniartitaanerup qaffassarnera
Ineriartorneq ilikkarsarnerlu
Digitalimik isiginnittaaseqarnikkut suliniutit aqqutigalugit meeqqat inuusuttullu ineriartortinneqarnissaannut tapersersuineq aammalu nunarsuarmi digitalinngoriartortumi piujuartitsinermik piginnaasaqarlutik kinguaariit tulliuttut nukittorsarnissaat pingaartipparput. Meeqqat inuusuttullu digitalimik atuisuuinnaanngillat, namminnerli teknologii atorlugu pilersitsisinnaassapput nutaaliorsinnaassallutillu, taanna inuiaqatigiinni ineriartornermut qitiusorujussuuvoq.
Tusass ullumikkut digitalikkut ilinniartitaanerup nukittorsarneqarneranut atatillugu suliniutinik makkuninnga ingerlatsivoq:
Coding Class – Tusassimi koderinermik ilinniarit
Tusassi meeqqat atuarfiini tamani 8. klassimi atuartunut neqerooruteqarpoq, tassani atuartut kodeleralutik spilliliornissamut ilinniartinneqartarput. Atuartut ajornartorsiutinik misissueqqissaarneq, nutaaliorneq, suleqatigiinneq saqqummeeriaatsillu aqqutigalugit ilusinersuinerni kodelernermilu nukittorsarneqartarput.
Atuartitsineq Ilinniarnermut Siunnersortimit, meeqqani inuusuttunilu nutaaliornermi, teknologiimi aamma pilersitsisinnaassutsimik piginnaasaqarluartumit ingerlanneqartarpoq.
Coding Classimik ilinniartitsinerit pillugit sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit, Coding Classinik aqutsisoq Tanja Christensen attaavigisinnaavat, uunga tanja@tusass.gl
Coding Classimi pissartanngorniunneq
Tusassi ukiut tamaasa klassinut atuarfimminni Coding Classimik ingerlatsisimasunut, Coding Classimi pissartanngorniunnernik aaqqissuussisarpoq.
Johannes Blidstrand Qaqortumeersoq 2021-mi Kalaallit Nunaanni Coding Classimi pissartanngorniunnermi ajugaavoq, kiisalu Danmarkimi Virtual Coding Classimi ajugaaniutivinnermi 'Kodeprisen'-innassimalluni.
Aviana Bisgaard aamma Aputsiaq Bernth-Abelsen Nuummeersut 2022-mi Coding Classimi pissartanngorput, 2023-milu Kim aamma John Knudsen Qassiarsummeersut pissartanngorsimallutik.
Ivinnguaq Petersen aamma Arnarissoq Aviaaja Jensen Ilulissaneersut 2024-mi pissartanngorput, Danmarkimilu Coding Classimi ajugaaniutivinnermi 'Offentpris'-
Sunngiffimmi koderineq
Coding Pirates Danmark suleqatigalugu meeqqat inuusuttullu sunngiffimminni koderinermik misilittaallutik ilikkagaqarnissaanik periarfissinneqarput.
Coding Piratesimik aaqqissuussaq sukumiinerusumik paasisaqarfigerusukkukku suliamik aqutsisoq Tanja Christensen saaffigisinnaavat, uunga: tanja@tusass.gl
GUX-imi Virtual Reality
Nuummi SiliconHagen GUX-ilu suleqatigalugit Virtual Reality (VR)-i atorlugu misileraalluni suliniummut peqataavugut, tassani fagini matematikkimi kemimilu VR-i atugassiarineqarsimavoq. Anguniagaavoq VR-teknologiip atuartitsinermut ilassutitut atulersinneqarnissaa, kiisalu atuartunut ilinniartitsisunullu pimoorissinermik, ilikkagaqarnermik ajornartorsiutinillu aaqqiinissamut nutaanik periarfissiinissaq.
Ilinniartitsisunngorniat teknologiimillu paasinninneq
Ilinniartitaanermut Immikkoortortaqarfik Center for Undervisningsmidler v/ Future Classroom Labilu suleqatigalugit misileraataasumik ilinniartitsinermik ingerlatsinermut peqataavugut. Tassani siunissami teknologiimik paasisimanninnerup Ilinniarfissuarmi fagitut ingerlanneqartalernissaa siunertaavoq, taamaaliornikkut siunissami ilinniartitsisut taassuma iluani ilinniartitsinissaannik tapersersimaneqarneruniassammata.
Silap pissusia avatangiiserlu
Minguitsumik tunisassiornissaq ingerlatsinissarlu sulissutigaarput. Ilaatigut inoqajuitsuni anorimik seqinermillu nukissiuuteqartitsiniarluta aningaasaliivugut. Ikumatitanik atortussiassanik atuivallaarunnaarnissaq, CO2-millu aniatitsinerup annikillisinnissaa aamma sulissutigaarput. Tamanna silap pissusianut mingutsitsinnginneruinnarnani aamma pilersuinerup isumannaatsuunerulerneranik pitsaanerusumillu ingerlatsinermik kinguneqassaaq, tamannalu Nunatsinnut kinguaariillu tulliinut iluaqutaassaaq.
– Pisortaaneq, Toke Binzer
Tusassip anguniagaraa piujuartitsilluni nukissiornermik aallaavilimmik, avatangiisinut niuernikkullu akilersinnaasutut inissisimappat, sapinngisamik atuissalluni.
Taamaammat piujuartitsilluni nukissiorneq allisartuarniarlugu periutsinik ineriartortitsinissaq misileraajuarnissarlu ukkataraarput. Teknologimik nutaamik atuileraangatta nukimmik qanoq annertutigisumik atuinera nalilersoqqaartuaannarparput. Tamatuma saniatigut suliniutit silap pissusianut avatangiisimullu pitsaanerpaanik periusillit toqqartalugit.
Suliffeqarfiup politikkii